Vuoden 1918 sisällissodan jälkiselvittelyissä perustettiin Helsingissä Suomenlinnaan, Santahaminaan, Isosaareen ja Katajannokan Merikasarmiin vankileirit. Niillä oli kesäkuussa yli 13 000 punaisten puolella toiminutta miestä ja naista, joukossa myös parikymmentä lasta.
Työväenperinne ry ja työväenliikkeen sivistysjärjestöt DSL, KSL ja TSL järjestivät lauantaina 28. huhtikuuta 1918-muistoristeilyn Santahaminaan ja Isosaareen vankileirien ja niiden joukkohautojen muistopaikoille. Kiinnostusta vuoden 1918 historiaan kuvaa se, että kahden aluksen lähes 300 paikkaa varattiin heti täyteen.
Muistoristeilyn osallistujat laskivat kukat Santahaminan ja Isosaaren hautapaikoille. Järjestäjien puolesta muistopuheen piti Työväenperinne-yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Mauriala. Tilaisuudessa nousi esille toive, että joukkohautojen vainajien nimet saadaan sopivalla tavalla esille hautapaikkojen yhteydessä.
– Helsingin vankileireillä menehtyi yli 1 550 punavankia ja lisäksi voidaan osoittaa ainakin 50 henkilön kuolleen pian vapautumisen jälkeen leireiltä saatuihin sairauksiin ja aliravitsemuksen seurauksiin, kertoo Helsingin sotasurmat 1917-1918 -tutkimushanketta vetänyt Jarmo Nieminen.
Tutkimushankkeen tuloksena varmistettiin vankileireillä kuolleiden 1 554 vainajan henkilöllisyys. Heistä 1 318 voidaan osoittaa haudatun Santahaminan joukkohautaan ja 106 Malmille. 125 vainajaa oli luovutettu omaisille. Lisäksi eräitä vankeja haudattiin Isosaareen, kertoi vankileirien historiaa muistoristeilyllä esitellyt Jarmo Nieminen.
Sisällissodan jälkeen naisvankeja keskitettiin erityisesti Hämeenlinnaan ja Santahaminaan, totesi naisten kohtaloita sisällissodassa ja vankileireillä tutkinut Sari Näre.
– Santahaminassa oli heinäkuun alussa 1918 eduskunnalle esitetyn mukaan yli tuhat naisvankia, joista 86 prosenttia oli 15-20 -vuotiaita. Kyseessä oli pitkälti tyttövankileiri. Se pystytettiin keskelle varuskunta-aluetta, missä monet nuoret naiset altistuivat varsinkin saksalaissotilaiden harjoittamalle seksuaaliselle hyväksikäytölle ja seksin käyttämiseen vaihtokaupan välineenä ruokaa vastaan.
Naisten työtehtävät lähellä ruokahuoltoa ja keskinäinen solidaarisuus suojasivat heitä nälkäkuolemilta miesvankeja paremmin. Helsingissä naisia oli syytettyinä noin 970 ja tuomittuja noin 675. Tuomituista naisista puolet oli alaikäisiä, mikä viittaa ainakin Helsingin osalta sakilaistaustaisen nuorisokulttuurin merkitykseen punakaartiin päätymisen taustalla, arvioi Näre.
Sisällissodan muistotapahtumat Helsingissä jatkuvat 20.toukokuuta, jolloin järjestetään laaja tapahtuma Suomenlinnassa.