Toisen maailmansodan päättymisestä on nyt tullut kuluneeksi 70 vuotta. Neuvostoliiton ja sen kanssa liittoutuneiden länsivaltojen joukotpelastivat Euroopan ja maailman fasismilta. Kymmenet miljoonat ihmiset menettivät henkensä ja joutuivat kuitenkin sitä ennen kokemaan keskitysleirien kauhut maailmansotaan johtaneiden imperialististen pyrkimysten seurauksena. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien uhrien määrä kasvaa yhä.
Ei enää koskaan sotaa, oli yleinen johtopäätös maailmansodan päättyessä. Se synnytti laajan rauhanpuolustajien liikkeen. Kampanjat ydinaseiden kieltämiseksi, siirtomaiden vapauttamiseksi, Vietnamin sodan lopettamiseksi, liennytyksen ja aseidenriisunnan puolesta herättivät optimismia.
Sodan uhkat eivät ole kuitenkaan väistyneet. Päinvastoin, imperialististen sotien leviäminen on leimannut 2000-luvun alkua. Yhdysvaltojen johdolla on Lähi-itä ajettu toinen toistaan seuranneiden sotien ja selkkausten vyöhykkeeksi. Miljoonat palestiinalaiset, irakilaiset, syyrialaiset ja muut siviilit ovat menettäneet henkensä tai joutuneet pakolaisiksi. Suurpääoman ja suurvaltojen taistelu luonnonvarojen, alueiden ja markkinoiden hallinnasta on johtanut sotiin myös Euroopassa, viimeksi Ukrainassa.
Virallinen Suomi taisteli toisessa maailmansodassa Saksan fasismin rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Sotaa ja fasismia vastustaneet kommunistit ja muut vasemmistolaiset oli teljetty vankiloihin ja painettu maan alle. Tappioon johtaneen sodan keskeinen opetus oli se, että Suomi ei saa enää joutua suurvaltojen välisten ristiriitojen välikappaleeksi eikä maamme kautta saa muodostua uhkaa itäiselle naapurillemme. Suomen linjaksi muodostui aktiivinen rauhantahoinen puolueettomuus.
Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt johtopäätökset ovat tänäänkin ajankohtaisia. Suomen ja Euroopan turvallisuutta ei vahvisteta lisäämällä asevarustelua ja laajentamalla Natoa. Viholliskuvien ja vastakkainasettelujen sijasta tarvitaan liennytystä ja yhteistyötä.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii uutta hallitusta ja eduskuntaa toteamaan selvästi, että Suomi ei aio liittyä Natoon. Samalla on irtaannuttava Naton kanssa tehdystä ns. isäntämaasopimuksesta, joka sitoo Suomen vaarallisella tavalla Naton sotapolitiikkaan, kärjistää suhteita Venäjään ja loukkaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteita. Vastustamme osallistumista Naton pohjoisiin ACE-ilmasotaharjoituksiin. Suunnitelmat uusista miljardiluokan hävittäjähankinnoista on hylättävä.
Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi voi ja Suomen edustajien pitää olla aktiivisia sellaisten diplomaattisten ja poliittisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla luodaan edellytyksiä rauhanomaisille ratkaisuille muun muassa Syyriassa, Palestiinassa ja Ukrainassa.
Omalta osaltaan SKP on mukana tekemässä tekoja rauhan puolesta muun muassa Maailma kylässä -festivaalilla ja järjestämällä 13. kesäkuuta kansainvälisen Peace Alert -seminaarin Helsingissä. Kutsumme yhteistyöhön rauhan puolesta sotaa, Natoa, viholliskuvien lietsomista ja rasismia vastaan.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 9.5.2015