Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.
Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.
— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.
Kaupunki on itse nostanut vuokria
Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.
Mihin unohtui pedagogiikka?
Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.
— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.
— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.
Kuunnellaanko asukkaita?
Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.
SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.
Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.
Irene Grönroos