Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot ovat huolissaan hyvinvointialueiden rahoitusvajeesta, joka on ajanut alueita työntekijöiden joukkoirtisanomisiin ja palvelujen karsimiseen. Samalla SKP:n osastot ottavat kantaa Helsingin lähiterveysasemien puolesta.
Hyvinvointialueiden rahoitusvajeella suositaan yksityistä terveysbisnestä
Oikeisto on kautta aikojen vastustanut julkisten palvelujen kehittämistä. Se on vastustanut peruskoulua, kansanterveyslakia, päivähoitolakia, työajan lyhentämistä ja muita uudistuksia. Tämä on näkynyt myös sote-uudistuksen eri vaiheissa.
Vuosien väännön tuloksena syntyneen sote-uudistuksen suurin valuvika on hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksen alimitoittaminen. Kuntien palvelujen pitkään jatkuneen alibudjetoinnin seurauksena hyvinvointialueilla oli alusta lähtien pitkälle toista miljardia rahoitusvajetta. Rahoituskriisiä pahensi sote-rahoituslakiin sisällytetty velvoite kattaa alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Valtion rahoituksen indeksit eivät huomioi kokonaisuudessaan kustannusten nousua ja muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeiden kasvua. Tämä ei ole laskuvirheitä vaan keino toteuttaa eduskunnan yksimielisesti asettamaa tavoitetta leikata sote-menojen kasvua.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin sote-palvelujenrahoitusvajeen korjaamisen sijasta Orpon-Purran hallitus on leikannut niiden rahoitusta yli 700 miljoonalla eurolla. Hallituksen ohjelmassa on tavoitteena jopa kahden miljardin euron leikkaaminen. Leikkaamalla julkisten palvelujen rahoitusta oikeisto pyrkii tekemään lisää markkinoita yksityisille palveluille, joita se tukee satojen miljoonien kela-korvauksilla. Räikeimmillään tämä on näkynyt Helsingissä siinä, kun kaupungin lähiterveysasemia lopettaneet johtajat ovat siirtyneet seuraavaksi rahastamaan yksityisillä terveysasemilla, viimeksi jopa perustamaan lähilääkäriasemien ketjua.
Lähipalvelujen puolesta
SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vaativat sote-palvelujen rahoitukseen reilua tasokorotusta. Hoitojonojen poistamiseksi, yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi kaikille, palvelujen parantamiseksi ja henkilöstöpulan poistamiseksi tarvitaan 2 – 3 miljardia euroa lisää hyvinvointialueiden ja Helsingin sotepe-palveluihin.
Kyse on valinnoista: Käytetäänkö lähivuosina yli 10 miljardia euroa Naton edellyttämää asevarusteluun vain ihmisten hyvinvointiin? Jaetaanko rikkaille verohelpotuksia vai parannetaanko lapsiperheiden, vanhusten, sairaiden, vammaisten ja päihdeongelmista kärsivien palveluja?
Terveysasemien ja sairaaloiden vähentäminen lisää eriarvoisuutta. Se ei tuo myöskään väitettyjä säästöjä. Helsingissä asukkaiden toiminta lähiterveysasemien puolesta on saanut kaupunginvaltuuston lupaamaan ensi vuoden talousarviossa vaihtoehtoisten tilaratkaisujen selvittämistä Haagaan ja Oulunkylään suunnitelluille terveys-, perhe- ja hyvinvointikeskuksille.
SKP:n osastot vaativat lähiterveysasemien säilyttämistä ja niiden resurssien parantamista. Kannelmäen, Maunulan, Malminkartanon, Munkkiniemen, Paloheinän, Pihlajamäen ja Pitäjänmäen lähiterveysasemia ei saa lopettaa. Helsingin budjetissa luvatun lääkärien vakanssien lisäämisen ohella tarvitaan lisää muitakin sote-ammattilaisia sekä henkilöstön työehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Samalla on laajennettava sosiaalityötä ja Stadin yhteisötalojen verkostoa. Satojen miljoonien euroja ylijäämää tekevällä Helsingillä on varaa parantaa palveluja, vähentää eriarvoisuutta ja luoda lisää työpaikkoja.
Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
10.12.2025