Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt hankkeen, jossa tarkoituksena on muuttaa perustuslakia ja kaventaa kotirauhaa, jotta voidaan sallia tiedustelu ihmisen kotona ilman rikosepäilyä. Näin voitaisiin toimia tilanteissa, joissa on kysymys vakavista rikoksista tai kansallisesta turvallisuudesta.
Valmistelun yhteydessä on nostettu esiin erityisesti järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunta.
Esimerkiksi Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Tomi Vuori kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (13.12.), että uudenlaiset ja nopeasti kehittyvät uhat “muodostavat vakavia uhkia yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle”.
Mitään täsmällisiä perusteita tällaiselle toimivaltuuksien laajentamiselle ei ole esitetty. Voisi kuvitella, että näin laajoja muutoksia tehtäessä valmistelutyön osana lueteltaisiin esimerkkejä tilanteista, joissa laajempia toimivaltuuksia olisi tarvittu.
Rikosten kokonaismäärä on ollut viime vuosikymmeninä pääosin laskusuuntainen. Suomalainen yhteiskunta puolestaan on ollut vakaa, eikä sitä kohtaan ole kohdistunut mitään merkittäviä uhkia.
Voikin hyvällä syyllä kysyä, synnyttääkö poliisin ja tiedusteluviranomaisten valtuuksien lisääminen turvallisuutta.
Entä mikä takaa, ettei valtuuksia käytetä väärin? Tiedusteluun kotirauhan piirissä ei jatkossa tarvittaisi rikosepäilyä. Mikä silloin olisi se taho, joka määrittelisi, onko kysymys riittävän vakavasta rikollisuudesta tai millainen toiminta on uhka kansalliselle turvallisuudelle?
Tiedustelutoimintaan liittyy lähtökohtaisesti tietojen salaaminen, joten tehtyjä päätöksiä kotirauhan piirissä tapahtuvasta vakoilusta tuskin on mahdollista myöhemmin julkisuudessa arvioida.
Suomessa on tehty jo useita aikaisempia yksityisyyden suojan höllennyksiä. Kuusi vuotta sitten Eduskunta hyväksyi yksimielisesti niin sanotut Tiedustelulait, joilla mahdollistettiin sähköisen viestinnän massaseuranta ilman rikosepäilyä, kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
Olisi kohtuullista, että hallitus – osana nykyistä lainvalmisteluhankettaan – esittäisi julkisuudessa kattavan raportin kaikista niistä uhkista ja rikoksista, jotka aiempien poliisin toimivaltuuksien lisäysten myötä on kyetty torjumaan.
SKP:n Helsingin piirijärjestö ei pidä tarpeellisena perustuslain takaaman kotirauhan suojan heikentämistä. Sen sijaan jo olemassa olevien valtuuksien tarkoituksenmukaisuutta tulisi harkita uudelleen. Lisäksi on tarpeen lisätä tuntuvasti tiedusteluvaltuuksien käytön valvontaa.
Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä lukuisia hankkeita, jotka rajoittavat ihmisten perusoikeuksia. Perusoikeuksien rajaaminen on kuitenkin toimenpide, joka kaventaa demokratiaa. Turvallisuuden nimissä ei tule kevein perustein siirtyä kohti isoveliyhteiskuntaa.
