Pitkän uran aktivistina ja akateemisena tutkijana tehneen yhdysvaltalaisen Nancy Fraserin (syntynyt 1947) kirja Kannibaalikapitalismi on korvaamaton, jos haluaa ymmärtää kapitalismia, sen historiaa ja nykyistä tilaa. Fraser laajentaa tarkastelunsa perinteistä marxilaista kapitalistisen talousjärjestelmän tarkastelua laajemmaksi ja käyttää käsitettä yhteiskuntajärjestelmä pohtiessaan kapitalismin olemusta: ”Nähdäkseni se on parasta käsittää institutionalisoituneena yhteiskuntajärjestelmänä, samaan tapaan kuin esimerkiksi feodalismi.”
Monien kriisien kietoutuminen
Nykyisessä kapitalismin kriisissä kietoutuvat yhteen ”kasvavan eriarvoisuuden ja epävarman matalapalkkatyön kriisi”, ”hoivan tai sosiaalisen uusintamisen kriisi”, ”muuttoliikkeiden ja rodullistettuihin ihmisiin kohdistuvan väkivallan kriisi”, ”ekologinen kriisi, jonka myötä kuumeneva planeetta syytää kätköistään tappavia tauteja” ja ”poliittinen kriisi, jonka osia ovat poliittisen infrastruktuurin rapistuminen, kiihtyvä militarismi ja lisääntyvä autoritäärinen politiikka”.
Fraser tarkastelee kirjassaan jokaista näistä kriiseistä ja kuinka niiden kietoutuminen toisiinsa johtaa ekologisen kriisin syvenemiseen ja koko ihmiskunnan olemassaolon vaarantumiseen.
Tehtävä historiallinen valinta
Nancy Fraser ei tyydy vain selittämään nykyistä kapitalismin tilaa vaan toteaa, että olemme välitilassa, jossa on tehtävä valinta: ”– – kriisi on todella kriisi vasta kun se koetaan sellaiseksi. – – tilanne ei muutu historiallisesti uutta luovaksi ennen kuin yhteiskunnan jäsenet pitävät sitä kriisinä – ennen kuin he esimerkiksi alkavat aavistaa, että heidän kohtaamansa pakottavat ongelmat eivät synny vakiintuneesta järjestyksestä huolimatta vaan sen takia eivätkä ole ratkaistavissa kyseisen järjestyksen sisällä. Vasta tarpeeksi monien päädyttyä tulokseen, että järjestystä voidaan ja se täytyy muuttaa kollektiivisella toiminnalla, objektiivinen solmu saa subjektiivisen ilmauksen. Silloin – ja vasta silloin – voidaan puhua kriisistä laajemmassa mielessä: merkittävänä historiallisena tienhaarana, jossa on tehtävä valinta.” (s. 168)
Fraserille valinta on selvä: kirjansa epilogissa hän toteaa, että koronapandemia oli ”vastaansanomaton osoitus siitä, että nykyinen yhteiskuntajärjestys on mitä pikimmin lakkautettava lopullisesti.” On löydettävä keinot, jotka yhdistävät moninaiset kapitalismin vastaiset voimat niiden yhteisen päämäärän –sosialismin –saavuttamiseksi. Nancy Fraser päättää kirjansa mielenkiintoiseen pohdiskeluun siitä ”Mitä sosialismi on?”
HEIKKI VUORINEN
Professori h.c., LKT
Fraser, Nancy. Kannibaalikapitalismi; Miten päästä eroon järjestelmästä, joka syö demokratian, hyvinvoinnin ja maapallon. Suomennos Sauli Havu & Danika Harju, 235 sivua, Vastapaino, 2024.