Maailmalla on nyt käynnissä demokratian heikentäminen sekä vahvojen johtajien ja suuryritysten vallan kasvu. Myös meillä Helsingissä suunta on ikävä kyllä sama. Valtaa käyttää pieni johtavien poliitikkojen piiri: pormestarit, suurimpien valtuustoryhmien johtajat ja johtavat virkahenkilöt.
Heidän johdollaan kaupunki on ajettu outoon tilaan: palveluita heikennetään samalla kun kaupunki tekee vuodesta toiseen voittoa. Viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan ylijäämää kertyi vuonna 2023 reilu 467 miljoonaa euroa. Tämän politiikan seurauksia ovat muun muassa pitkät jonot terveysasemilla ja päiväkoteja vaivaava henkilöstöpula.
Kaavoituksessa viheralueita ja lähimetsiä eri puolilla kaupunkia uhkaa rakentaminen. Samoin myös merkittävät kulttuuriympäristöt, kuten esimerkiksi Kasarmitori, Elielinaukio ja Itäkeskuksen Puhos ovat vaarassa. Niihin esitetään mittaluokaltaan liian suurta ja massiivista lisärakentamista.
Mikäli asukkailta kysyttäisiin, eivät tällaiset suunnitelmat tietenkään etenisi. Henkilöstövaje kaupungin palveluissa paikattaisiin, hoitoon pääsyä sujuvoitettaisiin ja palvelut olisivat kävelymatkan päässä. Eikä lisärakentaminen olisi sillä tavalla harkitsematonta kuin se on nyt.
Suuret yritykset hyötyvät
Muodollisesti valta on Helsingissä kaupunginvaltuustolla, ja se voisi muuttaa suunnan. Valtuusto on kuitenkin vapaaehtoisesti luovuttanut valtaansa pormestareille sekä korkea-arvoisille virkahenkilöille.
Taustalla häärivät suuret yritykset ja suursijoittajat: kiinteistökehitysyhtiö NREP, rakennusyhtiöt SRV, YIT, Skanska ja muut. Yksityisiä terveyspalveluita lakkautettujen julkisten terveysasemien läheisyydessä, vaikkapa Kalliossa tai Herttoniemessä tarjoavat esimerkiksi Mehiläinen ja Terveystalo. Yksityiset päiväkotiketjutkin tekevät tuloaan kaupunkiin.
On helppo nähdä, kuka tällaisesta politiikasta hyötyy, mutta vaikeampi ymmärtää, miksi vaaleilla valittavat ehdokkaat hyväksyvät yritysten vallan. Tänäkin keväänä vaaleissa useat ehdokkaat lupaavat parantaa palveluita, mutta valituksi tultuaan alistuvat nykyiseen kehitykseen. Ikään kuin vaihtoehtoja ei olisi.
Yksi taustasyy on valtuuston kautensa alussa päättämä neljä vuotta voimassa oleva valtuustosopimus, jossa on jo sovittu keskeisimmistä asioista. Ja kun asioiden valmisteluvastuu on virkahenkilöillä, pormestarien ohjaamana, on yksittäisen valtuutetun hankalampi ajaa omaa linjaansa.
Haastaja pienen piirin vallalle
Ratkaisu voisi olla valtuustoryhmä, joka tukeutuu kansalaisliikkeiden ja asukkaiden mielipiteeseen ja haastaa aktiivisesti pienen piirin valmistelutyylin. Samoin lautakuntien määrää voitaisiin lisätä ja näin saada enemmän ihmisiä osalliseksi päätöksentekoon. Ja asukkaille voitaisiin myös antaa nykyistä suurempi päätäntävalta rakentamalla nykyistä olennaisesti laajempi ja demokraattisempi osallistuvan budjetoinnin järjestelmä.
Demokratia ei ole olemassa itsestään. Eivätkö päättäjät tajua, että tämä kehitys on sitä samaa, jota tapahtuu myös muualla? Samat henkilöt, jotka kantavat huolta demokratian kaventumisesta vaikkapa Donald Trumpin Yhdysvalloissa, hyväksyvät vallan kasaamisen meillä täällä Helsingissä.
Palveluita voidaan parantaa ja viheralueille rakentaminen estää. Mutta se edellyttää pormestarimallin hylkäämistä ja asukkaiden äänen tuomista kuuluviin.
HEIKKI KETOHARJU
SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja, Ohjelmistosuunnittelija
(Artikkeli Eespäin-lehdessä 1/2025)