Haluaisitko olla henkilö, jolta tivataan, onko leikattava kunnan palveluita vai korotettava veroja? Tai onko lähiluonnon suojelu vai asuntojen rakentaminen tärkeämpää? Olen kuntavaaliehdokkaana täyttänyt vaalikoneita, joissa usein toistuvat nämä kaksi kysymystä.
Kun sellaista vastausvaihtoehtoa ei ole, että kysymys on väärin asetettu, olen valinnut vähiten huonon vaihtoehdon olemalla väittämien kanssa jokseenkin eri mieltä ja perustellut vastaustani omin sanoin.
Ensimmäiseen kysymykseen on helppo esittää perusteluita: rikkaassa Helsingissä ei ole tarvetta leikata palveluita eikä korottaa veroja. Helsinki on jo pitkään tehnyt satojen miljoonien eurojen voitot joka vuosi.
*****
Entä asuntorakentamisen ja lähiluonnon asettaminen vastakkain?
Keskuspuistoryhmä todisti jo nykyisen Helsingin yleiskaavan 2016 valmistelun yhteydessä, että kaupungin asuntorakentamisen tavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että täytyy ottaa viheralueita rakentamisen käyttöön. Tämä on mahdollista hyödyntämällä jo olemassa olevaa kaavavarantoa, kohtuullistamalla asumisväljyystavoitteita, muuttamalla toimitilarakentamiselle varattuja tontteja asuntorakentamiseen, hyödyntämällä käytöstä poistettuja teollisuus- ja joutomaita sekä sellaisella täydennysrakentamisella, joka kunnioittaa alueen ominaispiirteitä, sopii ympäristöön ja jonka asukkaat hyväksyvät.
Haluan muutosta myös ylettömän massiiviseen ja tiheään asuntorakentamiseen, jota perustellaan viheralueiden säästämisellä. ”Hyviä” esimerkkejä ovat Postipuisto ja Keski-Pasila. Seurauksena ovat pihat, joihin aurinko ei pääse paistamaan ja naapuritalon ikkunoista on selkeä näköyhteys omaan asuntoon.
*****
Luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvojen toistuva sivuuttaminen ja väheksyminen Helsingin kaavoituksessa, rakentamisessa ja tonttipolitiikassa on johtanut asukkaiden vastarintaan ja valituksiin. Joissain tapauksissa kansalaistoiminnalla on kyetty pelastamaan tärkeitä viheralueita, kuten Keskuspuisto, Vartiosaari ja Matokallio, sekä arvokkaita kulttuuriympäristöjä kuten Lapinlahti. Mutta usein asukkaiden äänen sijasta on kuunneltu kiinteistösijoittajia ja rakennusliikkeitä.
Me Asukkaiden ääni -yhteislistan ehdokkaat haluamme Helsinkiin uuden suunnan, jossa kaupungin varoja käytetään asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseen ja jossa nämä tarpeet ja luonto eivät ole vastakkaisia. Yksi askel tähän suuntaan on perustaa Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto, jossa on Keskuspuiston lisäksi Vantaanjokilaakso, eteläiset rannat ja kulttuuriympäristöjä.
MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän aktiivi, ympäristöasiantuntija, FT
(Kolumni julkaistu Eespäin-lehdessä 1/2025)